Uskalletaanko rekrytoinnissa käyttää rohkeutta
Jatkuvasti törmää tähän yhteen työelämän paradoksiin, missä etsitään sitä 3-5 kokemusta. On hakijoita, jotka ovat
Olen pohtinut asiaa suhteellisen paljon erilaisten esimerkkien, kokemuksien ja sivusta seuraamisen kautta. Pyörittelee tuota oikeastaan miltä kantilta tahansa, lopputulos on aina sama. Jaettu omistajuus ja vetovastuu ei vaan toimi, eikä se ole paras tapa päästä kunnolliseen lopputulokseen.
Hyvässä palaverissa päätetään, että tehdään asia A. Erinomaisessa palaverissa päätetään, että tehdään asia A ja siihen pääsemisestä vastaa henkilö X. Kyseisellä henkilöllä pitää olla luottamus, sekä tarvittavat mandaatit ja resurssit asian hoitamiseen. Tästä asiasta pienempää tai isompaan, toimintatapa sama. Tämä sama pätee omaan elämään. Voit pyytää apua, ideoita ja sparrata ajatuksia hyvinkin laajasti. Yksi parhaista ideoista ikinä on kuunnella toisia, jotka ovat olleet samoilla reiteillä, tai käyneet läpi mitä itse käyt nyt. Samoja polkuja ei tarvitse kulkea, mut sieltä voi saada vahvistuksia puoleen tai toiseen. Päätöksiä ja vetovastuuta ei kuitenkaan voi ulkoistaa. Omistajuus ja eteneminen on yhden henkilön käsissä.Jatkuvasti törmää tähän yhteen työelämän paradoksiin, missä etsitään sitä 3-5 kokemusta. On hakijoita, jotka ovat
Uskoisitko, että tuossa on sanatarkasti osa työsopimusta? Entäs jos sanon, että kyseessä on sanatarkasti osa
Oma hyvinvointi kaiken keskiössä Oikeastaan tuon merkitys vaan korostuu nykypäivänä, kun herätteitä tulee joka puolelta.
Miten reagoisit huomatessasi, että nykyinen työsi ei tunnu hyvältä. Sinnittelisitkö ja odottaisit, jos tunne katoaisi
En ole ollenkaan varma ymmärretäänkö – tai sisäistetäänkö – me ihmiset kovin hyvin sitä, miten
Olen höpöttänyt paljon siitä miten yrittäjä ei yrityksen kasvaessa ole välttämättä se paras johtaja. Eikä
Helsinki
Johtamisen ei tarvitse olla niin mustaValkosta.
Jani Valkonen 2020
Sivujen ja brändin toteutus: Lauri Keinänen