Henkilöbrändeistä puhutaan oikeastaan koko ajan enemmän ja enemmän. Löytyy paljon teoriaa ja konkretiaa, miten henkilöbrändiä rakennetaan, miten sitä tulisi rakentaa ja mitä se sisältää. Yksi tähän varmasti vaikuttava tekijä on LinkedIn.
MIKÄ SYNNYTTÄÄ KIINNOSTUKSEN HENKILÖBRÄNDÄYKSEEN
Jos ajattelee linkkaria alustana, niin sehän on kaikella tapaa hyvin epäsuomalainen sosiaalinen media, lähtien vilpittömästä avoimuudesta ja pyyteettömästä avuliaisuudesta. Jaetaan omia ajatuksia eikä olla mustasukkaisia siitä omasta osaamispääomasta. Ollaan kiinnostuneita osallistumaan muodostuviin keskusteluihin aidosti omana itsenään. Silloin niitä keskustelunaiheita syntyy laidasta laitaan ja persoona näkyy. Tämä luo vahvasti samanhenkisyyttä, mikä näkyy siinä, että asioista ja itselleen tärkeistä aiheista voi keskustella ”oikealla” tasolla.
Ihan sama on pätenyt siellä tapahtuvaan verkostoitumiseen. Valtavan moni on ollut aidosti kiinnostunut uudesta kontaktista ilman mitään ketunhäntiä.
Tämä kaikki luo valtavia mahdollisuuksia laidasta laitaan; uusista tyypeistä tutustumiseen, työ- ja uramahdollisuuksiin, työntekijöihin, yhteistyökumppaneihin tai vaikka aitoihin ystävyyssuhteisiin.
MITÄ BRÄNDISI VIESTITTÄÄ
En laske tätä edellä mainittua suoranaisesti henkilöbrändäämiseksi vaan ihan yleisesti tavaksi toimia. Miten avoin yleisesti olet, millaisen arvomaailman omaat sekä millainen ihminen lopulta ylipäätään olet. Yleisestikin on hyvä miettiä millaista kuvaa välittää, miten toimii ja millaisia siltoja polttaa tai rakentaa – niin takana kuin edessäkin. Mitä avoimempi ja aidompi olet, sitä todennäköisemmin se kuva on selkeä ja aito myös vastapuolelle. Linkkarin tapainen ympäristö mahdollistaa tämän mahdollisimman matalalla kynnyksellä koska ilmapiiri on vastaanottava. Ei tarvitse rakentaa mitään kuorta tai pelätä vanhoja haamuja.
Jos taas mietitään tuota termiä itsessään, niin näen siinä myös potentiaalisia ongelmia.
Henkilöbrändihän on lopulta vain yksi kokonaisuus, johon kuuluvat ihmisten mielikuvat ja fiilikset sinusta, sekä se osaamisen, kyvykkyyden ja asiantuntijuuden taso mitä brändisi on viestittänyt.
HENKILÖBRÄNDI VS ASIANTUNTIJABRÄNDI
Tämän ajatusleikin takia käsitellään asiantuntijabrändiä henkilöbrändin sisällä erikseen. Käytännössä henkilöbrändiä voi rakentaa kuka tahansa, eikä sen tarvitse perustua osaamiseen vaan vain puheisiin ja mielikuviin. Asiantuntijabrändi osana henkilöbrändiä syntyy enemmän konkreettisten tekojen, osaamisen ja esimerkkien kautta. Esimerkiksi jakamalla omaa osaamistaan sosiaaliselle verkostolleen ja auttamalla pyyteettömästi. Ja mikäli asiantuntijabrändi ei perustu substanssiin, se on pelkästään tyhjää puhetta ja synnytettyjä mielikuvia.
Eli ihannetilanteessa asiantuntijabrändi vastaa henkilöbrändiä aidosti: henkilöbrändistä viestitty osaaminen ja kyvykkyys perustuu substanssiin. Ja pahimmillaan synnytetyillä mielikuvilla ja todellisuudella ei ole mitään tekemistä keskenään.
TIIVISTYKSENÄ
Asiantuntijabrändeissä sitä substanssia on oikeasti myös sosiaalisen median ulkopuolella. Siellähän ne konkreettiset teot pitkälle tehdään, ja sosiaalinen media toimii väylänä konkretiaan ja ’tosielämään’.
Vastaavasti asiantuntijabrändi ilman henkilöbrändin tuomaa persoonaa ja lämpöä jättää helposti kylmäksi. Henkilöbrändin tulisikin kattaa paitsi asiantuntijuus, niin myös se henkilön aito, yksilöllinen persoona.
Henkilöbrändi on siis parhaimmillaan aito eheä kokonaisuus.
Tämä, kuten yleensä mitkä tahansa kirjoitukset ylipäänsä, syntyvät ajatustyön ja pohdinnan tuloksena. Ajatustyöhön taas vaikuttaa omien kokemuksien lisäksi myös lukuisat keskustelut ja sparrailut eri ihmisten kanssa. Haluan tässä erityisesti kiittää seuraavia; Juha Pihkakoski, Kaisa Tainio-Keinonen, Merja Roponen, Heidi Pitula, Hannu Huttunen, Lauri Keinänen, Anni Roivas, Sanna Perälä.
Aika ajoin tulee postauksia/tilanteita vastaan missä yrittämistä käsitellään tietynlaisena arvona. Nostetaan se yrittäminen “alustalle”, tai
Yksi oleellinen tekijä omassa hyvinvoinnissa, ja ylipäätään itselle tärkeissä aiheissa on se, että asioista pitää
On hyvä, että elämässä on asioita mihin suhtautua intohimoisesti. Silloin nämä asiat ja näiden asioiden
Ensimmäinen tärkeä asia on tunnistaa sen kolmikannan eri roolit ja miettiä millaista osaamista hallitukseen tarvitaan.
Tässä poikkeusaikana on tullut muutamia mielenkiintoisia tilanteita vastaan missä avoimissa ja vapaissa kulttuureissa olevat ihmiset
Uskoisitko, että tuossa on sanatarkasti osa työsopimusta? Entäs jos sanon, että kyseessä on sanatarkasti osa
Helsinki
Johtamisen ei tarvitse olla niin mustaValkosta.
Jani Valkonen 2020
Sivujen ja brändin toteutus: Lauri Keinänen