Yrittäjyyden sudenkuopat ja kasvun esteet
Luonnollisesti erilaisia syitä on useita, mutta tässä on nyt aluksi pari koettua ja laajemmin havaittua pointtia. Koskee etenkin sellaista 3-10+ kokoista yritystä.
1) Se, että ammatillinen osaaminen on ihan timanttia, ei meinaa sitä et on hyvä johtaja. Yksi pahimpia kasvun esteitä on se, että johtajaksi tullaan pakolla vaikka haluttaisiin keskittyä siihen substanssiosaamiseen. Kun tämän tiedostaa ja ymmärtää niin ratkaisut voi olla hyvinkin helppoja ja helpottavia. Tätä voi verrata siihen, että joillekin timanttisille asiantuntijoille pahin palkinto on tehdä niistä teamliidejä tai vastaavia.
2) Ongelmallinen kolmikanta, jossa pahimmillaan ihmisillä on kolme eri hattua päässä. Omistajahenkilöiden pitäisi kertoa hallitukselle tahtotiloistaan yrityksen suhteen. Hallituksen tulee luoda strategia sen mukaan, ja ohjata operatiivista johtoa. Miten tuo ikinä voi toimia kovinkaan hedelmällisesti jos porukka kaikessa on sama. Tämä on osittain korrelaatiossa ykköskohdan kanssa. Suosittelen ottamaan ajoissa oikeanlaista apua hallitukseen. Mikäli omistajia on useampia operatiivisella johtovastuulla, ottakaa ainakin toimari erikseen.
Mikäli haluat kuulla lisää asiasta niin puhelinta, viestiä ja/tai connectia kehiin 👊
Milleniaalit ja sukupolvikäsite yleisesti
Aina silloin tällöin törmää keskusteluihin siitä, miten tulevat sukupolvet muuttavat työelämän. Totta tässä ehdottomasti on
Uupumus, suorittaminen ja tehokkuus
Yksi asia mistä saan kysymyksiä säännöllisen epäsäännöllisesti, on oma ajankäyttöni. Yleensä nämä liittyvät aikataulujeni ja
Kenen kanssa perustaa yritys, jos ei yksin?
Oli ne kumppanit ketä tahansa niin tietyt asiat pitää muistaa. Ehkä vielä erityisesti silloin kun
Jaettu omistajuus ja vetovastuu
Olen pohtinut asiaa suhteellisen paljon erilaisten esimerkkien, kokemuksien ja sivusta seuraamisen kautta. Pyörittelee tuota oikeastaan
Aamuvirkut ovat tehokkaimpia työelämässä ja vähän kaikessa, vai miten se meni?
Jostain syystä tuohon yllämainittuun ajattelumalliin törmää jopa suhteellisen usein. Itseasiassa jossain vaiheessa on ollut jopa
Työttömyyden stigma
Miksi niin moni ihminen kokee alemmuuden ja mitättömyyden tunnetta ollessaan sellaisessa elämänvaiheessa, ettei ole töitä.