Intohimo ja motivaatiotekijät

On hyvä, että elämässä on asioita mihin suhtautua intohimoisesti. Silloin nämä asiat ja näiden asioiden parissa tekeminen tuottaa omaan hyvinvointiin valtavasti virtaa ja energiaa. Mut pitääkö työn olla yksi tämmöisistä asioista ainakaan lähtökohtaisesti.

Tuntuu, että nykypäivänä intohimon merkitystä työkontekstissa korostetaan monesti aivan liikaakin. Motivaattoreita kategorisoidaan eri laareihin, niin hyviin ja huonoihin. Tämä luo vastakkainasettelua, mikä lähtökohtaisesti on aina huono asia. Oikeastihan motivaattorit ovat jokaisen yksityisasia eivätkä edes kuulu työnantajalle. Tärkeintä on, että työt suoritetaan hyvin – riippumatta siitä, mikä sitten lopulta motivaattorina toimii: raha, kunnianhimo, intohimo tai mikä tahansa.

Pahimmillaan tämä intohimon miettinen luo painetta työn mielekkyyden miettimiseen ja mittaamiseen. Oleellisin pointti lienee kuitenkin se, että työ itsessään voi tuottaa neutraalia tai positiivista virettä. Jo pelkästään tämä kantaa pitkälle.

Ei intohimo työkontekstissa suinkaan huono asia ole. Joskus pitää vaan tehdä vuosia töitä, jotta asemansa puolesta pääsee todella toteuttamaan intohimoaan työelämässä, ja jotta voi valita, mitä tekee.